Hanna-Kaisa Järvi Hyvinvointialan liitto

Järjestäjän ja tuottajan roolit, valta ja tehtävät kokonaan erilleen

Kansanvallan pelätään sote-uudistuksessa taas karkaavan. Nimittäin jos vaaleilla valituilla maakunnan päättäjillä ei ole valtaa, tilanne on perustuslain vastainen, ja sote-uudistus tällaisenaan kaatuu jälleen.

Pelko koskee järjestäjän ja tuottajan erottamista. Sitä, että valta valuu vaaleilla valittujen maakuntapäättäjien ulottumattomiin maakunnan palvelulaitosten ammattijohtajille. Niin ei saa tapahtua. Ratkaisu ei ole järjestäjän ja tuottajan erottamisesta luopuminen, vaan siinä, että se tehdään oikein. Vallan tulee olla ja pysyä järjestäjällä. Tuottajilla, mukaan lukien maakunnan palvelulaitos, ei tule olla mitään järjestäjän tehtäviä.

Ja nythän palvelulaitoksille on järjestäjän valtaa kaavailtu. Asia kiinnittää ensimmäisenä huomiota järjestämis- ja maakuntalakiluonnoksia lukiessa. Järjestäjä ja tuottaja mainitaan erotettavaksi eriyttämällä maakunnan oma tuotanto palvelulaitos -nimiseksi konserniksi. Hyvä, mutta miksi palvelulaitos on itsenäinen viranomainen, jolla on oikeus tehdä nimiinsä sopimuksia myös muiden palveluntuottajien kanssa? Miksi sillä on julkisia hallintotehtäviä ja valvontavastuuta suhteessa muihin tuottajiin? Nämä ovat järjestäjän tehtäviä.

Järjestäjän ja tuottajan erottaminen on sitä, että on järjestäjä, jolla on valta päättää miten sote-palvelut alueella hoidetaan, siis organisoida toimintaa. Ja tästä erillään ovat tuottajat, jotka näiden ohjeiden mukaan toimivat. Kaikki tuottajat siis samassa rivissä ilman, että yhdelläkään on osiakaan järjestäjän vallasta. Palvelulaitosta ei siis periaatteessa väliportaaksi tarvita lainkaan. Organisaatioiden määrällä ei ole merkitystä, jos tehtävät sekoittuvat.

Yle uutisoi (Ei kai taas perustuslakiongelmia sotessa? 26.8.2016) aivan oikein, että tilaaja-tuottajamallia kokeilleet kunnat ovat luopuneet siitä, koska järjestäjän ja tuottajan rooleja ei ole voitu eriyttää riittävästi. Juuri tästä on kyse.

Yle kysyy myös sopisiko järjestäjän ja tuottajan erottamisesta luopuminen sitä ajaneille yksityisille palveluntuottajille. Ei sovi. Eikä sen tule sopia kenellekään muullekaan – mikään ei muutu, jos julkinen tuotanto pysyy samoissa käsissä kuin sote-palveluiden järjestäminen. Tällöin yksi tuottaja on aina etusijalla muihin nähden, jolloin tuotantokenttään ei synny tehokkuuteen ajavaa kilpailua, eikä tuottajakenttä avaudu valinnanvapauden vaativia vaihtoehtoja ihmisille tarjoten.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat